Tämmöisen sain tehtäväksi viime vuoden joulukuussa. Toiveena oli saada lipasto entisöityä mahdollisimman alkuperäiseksi säilyttäen kaikki mitä on mahdollista. Urakka oli mielenkiintoinen mutta työläs.
Heti alkuun selvitin mitä lakkaa lipastossa on jotta pääsisin poistamaan lakan oikealla tavalla. Lakka osoittautui Selluloosalakaksi. Se on teollisuuden ylijäämätuote jota yleensä käytettiin juuri tuon ajan lipastoihin.
Seuraavaksi purin lipaston osiin jotta saisin kaiken lakan poistettua helpoiten. Lipasto oli erittäin hyvässä kunnossa sisältä eikä aikojen saatossa vääntyneille vanerihyllyille tehtäisiin mitään vaan annettaisiin olla. Leikkasin niitä kuitenkin hieman jotta istuisivat hieman paremmin paikoilleen myös puun kuivimmillaan ollessa.
Lipaston päällä olevien pikkulasikaappien alta löytyi muutamia ikivanhoja valokuvia ja negoja. Ne otin talteen ja annoin asiakkaalle kivana yllätyksenä lipastoa palauttaessa. Myös lipaston laatikon takaseinän välistä löytyi penni, sen jätin sinne paikoilleen.
Tässä poistetaan lakkaa imetyttämällä. Siinä kului litra jos toinenkin tinneriä sekä vanhoja pyyhkeitä ja lakanoita.
Lipaston kansi ilman lakkapintaa. Melko eläväiseksi jo kulunut, niistä kohdin rasvoittunut joista lakka oli kulunut jo aikaa sitten pois. Pintaa oli hiottava rasvan poissaamiseksi ja pinnan tasoittamiseksi ennen petsausta.
Kaikista kohdista lakka ei imeytynyt kunnolla joten oli hiottava se pois, sillä noihin lakkakohtiin petsi ei tartu tasaisesti. Ovien pinta oli karheampaa puuta joten lakka oli imeytynyt niihin ihan eri lailla.
Tämän jälkeen petsasin kaikki osat. Oikean värisävyn hain lipastosta pienten lasikaappien alta jossa auringon valo ja aika eivät ole päässeet tekemään tehtäviään.
Lipasto lakattiin selluloosalakalla ruiskun kanssa noin 10 kerrosta välihiontoineen. Lopputuloksesta tuli mielestäni erittäin onnistunut ja tasainen. Sitten irto-osien liimausta ja kasaus.
Lipasto kasattuna, vanha peili paikoillaan. Kasaukseen sain käytettyä lähes kaikki alkuperäiset osat, muutamaa ruuvia lukuunottamatta. Yhden samanlaisen vanhan löysin koulun "miljoonalaatikosta" ja pari patinoin. Lasikaappien saranat olivat katkenneet joten niihin vaihdoin uudet. Valitettavasti löysin vain harmaat saranat joten jouduin patinoimaan nekin jotteivat olisi loistaneet lasin läpi.
Lipstossa oli aikojen saatossa vaihtunut nuppi kerrallaan joten yhtenäistin ne tilaamalla kivat messinkinupit yhden vanhan messinkinupin mukaan. Valinta oli oikein onnistunut. Tässä lipasto odottaa vielä yhtä pidempää ruuvia keskimmäiseen vetolaatikkoon ja matkaa asiakkaan luo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti